Share |

Tuija Teiska

Viime vuosina olen keskittynyt työskentelemään kerroksellisten veistosinstanlaatioiden parissa. Sormivirkkaamalla perheenjäseniä matonkuteista. Perhe on teoksissani kantava teema parin vuoden ajalta, tarkastelen veistoksissani kuinka lapsuuden muistot voivat vaikuttaa aikuisen minä-kuvaan ja kärjistän alkoholismin sekä perheväkivallan seurauksia ytimessä. Matonkuteet ovat minulle kodin symboli, jotka ovat avain tilaan missä huomaa kodin lämmön ja lapsen painajaiset samanaikaisesti.

Kiinnostus matonkuteisiin on hyvin ilmeinen ja peräisin mummolasta jossa  räsymatot ja ryijyt ovat kodin tekstiilejä. Näissäkin tekstiiliperinteissä kuten myös mm. virkkauksessa sukuni naiset äitini ja mummoni ovat olleet hyvin taiteellisia, taitavia. Heidän kiinnostuksensa tekstiiliperinteisiin on periytynyt minuun lapsena opitun kädentaidon kautta. Kuitenkin omassa tekemisessäni pyrin irti traditioista, kyseenalaistamalla työskentelytapojen rajoja ja materiaalin tuttuja ominaisuuksia.

 

tuijateiska3.jpg